Muuttotouhussa

Kolmisen viikkoa meni nopeasti tässä väliaikaiskodissa. Olemme tyhjentäneet asunnon ja haalaamme nyytit puiston taakse omaan kotiin, mutta itse menemme vielä viideksi yöksi hotelliin. Olen jo tottunut ajatukseen. Kaksi kuukautta avioliittoa ja olemme "roikkuneet" siellä sun täällä.
Silti pidin tärkeämpänä muuttaa asumaan tänne mieheni luokse, kun kerran menimme naimisiin, olisi kauheata olla aina kaksi- kolme viikkoa erillään, huitaista yli kolmen tunnin ajomatka ja väsyä loppuun. Nyt on kuitenkin ihan leppoisaa oleskella vapaa-ajat vaikkakin näin "nurkissa pyörien".
Mielestäni vaimon kuuluu seurata miestään, ihan kuin Ruutin kirjassa: "siellä missä on sinun kotisi, siellä on minun kotini". Tosipuheessa oman mukavuuttarakastavan luonteeni tuntien viihdyn ihan hyvin hotellissakin, kunhan se ei veny liian pitkäaikaiseksi.
Eilen kävelin keskussairaalassa tapaamassa läheistä sukulaisrouvaa. Hänelle tehtiin uusi lonkkanivel, leikkaus oli ollut rankka ja kestänyt kaksi ja puoli tuntia. Hyvin rouva oli toipumassa, vaikkakin vielä heikossa kunnossa. Kyseinen rouva on ollut elämänsä ajan terveyden perikuva, mutta ikä ja raskas ruumiillinen työ on tehnyt tehtävänsä. Onneksi nykyaikana voidaan korjata kulunut lonkkanivel uudella. Olisi kauheata jos joutuisi sängynpohjalle, kun ei kertakaikkiaan pysty kävelemään.
Ulkona on taas harmaa päivä. Luin viikkolehdestä pakinan, jossa tuskailtiin, että apua-loppuu happi-kun pilvet painavat raskaana ja harmaana, sataa, lotisee, roiskuu... ei ollenkaan pirteitä pakkaskelejä koko talvena. No ei pelkoa toissapäivänä oli pakkasta, samoin eilen joku aste, joten happea löytyi taas. Kuitenkin kevättä kohti mennään ja joka päivä on vähän pidempään valoisaa. Se tuo ihan konkreettista piristystä. Koska ei enää kuljeta pimeässä, on tärkeää laittaa uusi kevätlook ylle ja jälleen on selkä vähän suorempana kun itsetunto kasvaa tyylikkäiden vaatteiden myötä. Juttelinkin tänään puhelimessa erään ystävättäreni kanssa. Hän huomioi seikan, että kaiken muun kiireen keskellä tulee mieleen, että pitäisi miettiä omaa ulkonäköä.
Keskustelimme naisellisesti jakkupuku-housupukutyyleistä. Mikään aihe ei ole niin mieltäylentävä kuin keskustella ulkonäköseikoista. Näin aikuisena naisena on tavattoman tärkeää, että koska kaikki muu jo roikkuu, tukka ei saa roikkua. No tuo oli kärjistettyä. Mielellään ei saisi mikään päästä roikkumaan.