Satakoon vaikka ämmiä äkkeet selässä tai hanurista, mutta vappu tuli taas. Ja sen näkee, kun katselee ikkunasta, poijanpallukoita istuskelee puistojen penkeillä pussikaljat seuranaan ja katse terävänä näkyykö lähettyvillä "puluja". Puluja muuten näkyy naapurin talon katolla. Ihmettelin, että mikä kuhina tuolla katolla on ja otin joulupukin tuomat kiikarit laukusta. Kiikarit on sikahyvät. Pulut harrastivat erotiikkaa, että heikotti katsella.
Huomaan syttyneeni kevään riemuihin minäkin. Eli ulkonäön huosiminen on taas ajankohtaista. Katselin sillä silmällä peilikuvaani, että totesin omaavani hiusmallin "nikita mallinen karvahattu".
No on se vaihtoehtona parempi kuin ei hiuksia ollenkaan, mutta kun mieleen tulee, että kampaajalle on mentävä, se on toteutettava.
Muuten, voitin tänään arvalla 70 euron lahjakortin fysioterapiaan. Nimittäin se arvottiin ryhmäjumpan päätteeksi, kun tänään oli vipo jumppa tälle keväälle. Meitä oli tasan kaksi kenen kesken arvottiin ja sattui minulle. Ehdotin ystävättärelleni, että jaetaan puoleksi, ei suostunut.
Varasin ensiviikolle ajan lymfahoitoon. Se on perinaisellista, mutta samalla äärimmäisen tärkeää
hoitoa . Estää turvotusta käsissä, kun nesteet saadaan virtaamaan.
Kävin ensimmäisen vuosisyynin rintsarista. Vuosi sitten olin saanut diagnoosin ja tunnelma oli kaoottinen. Nyt tiistaina jännitin kovasti magneettikuvien tulosta. Turhaa se taas oli jännittää, sain kuulla olevani täysin terve. Yksi syy siihen, että selvisin ilman panikointia vastaanotolla odottamisajan, oli se, että minulla oli paras ystäväni tukihenkilönä. Hän tuli mukaan myös kuuntelemaan mitä keskustelimme minut parantaneen trin kanssa.
Jään kahden viikon kesälomalle, mikä tulee tarpeeseen. Olen tehnyt täysin omat työni tammikuulta lähtien ja lomailu tekee hyvää,
keskiviikko 30. huhtikuuta 2014
tiistai 22. huhtikuuta 2014
Ja joulun jälkeen tulee päästäinen...
Vaan se ei ole rotta, kun joulun jälkeen tulee päästäinen. Kukapa ei muistaisi Pekka Töpöhäntä- kirjoja ja mainiota Rauha-kissaäitiä, joka oli höppänä. Tuo alkulause on yhdestä kirjasta muisteltuna.
Muistan kuinka esikoiseni jaksoi kaksivuotiaana kuunnella hievahtamatta Töpöhäntä- kirjan läpi.
Että miksikö muistelen lasten satukirjoja. Oikeastaan kahdesta eri syystä. Ensimmäinen syy on mummin aarre, jolle haluaisin lukea kaikki maailman sadut ennenkuin tämä, jota kutsutaan elämäksi- näyttää kaikki ne nettipelit, joita aloitetaan jo kolmivuotiaana pelaamaan, jonka jälkeen ei sitten muuta tehdäkään. Toinen syy muistella lastenkirjoja on mielentyyneys-syy. Olen ajatellut, että sitten kun/jos tulee hetki, että ei näe missään enää valoa, silloin luen Muumipeikko ja Taikatalvi-kirjan.
Jokaisella pitäisi olla oma valonlähde.
Pääsiäinen tuli ja meni hyvin aktiivisesti. Pitkäperjantaina saimme vierailulle Wanhaherran emäntineen ja tyttären ja tyttärentyttären kanssa. Tytöt olivat tulleet jälleen lomalle Lontoosta. Wanhaherra harmaantui päivän aikana, jännitti niin paljon pikkuneidin liehumista huoneesta toiseen, että jokin särkyy, hajoaa, räiskähtää rikki. Vajaan kolmen ikäinen osaa jo varoa onneksi, vaikka kuinka vilkas onkin. Huolestuttavin hetki oli äkillinen hiljaisuus, ja typykkä löytyi verhon takaa, jonka alta näkyi jalat, jossa hän tutki löytämäänsä pääsiäismunaa. Olevinaan piilossa, koska luuli olevansa pahanteossa. Olin kätkenyt suklaamunia eri puolille asuntoa juuri etsittäväksi.
Söimme lammasgulashia ja mämmiä.
Lauantain olin töissä, päivä meni nopeasti ja illasta ajelimme mökkitien liittymää katsomassa. Oli tietä jo ajettu, mutta kuten ennenkin neiti Mercedeksellä ei lähdetä rospuuttoon.
Sunnuntaina ajelimme Bomballa pääsiäislounaalla oman kuopuksen ja hänen bestiksensä ja pikku pojan kanssa. Onko makuaistini jalostunut, koska ruoka ei ollut mainittavaa. Maistelin kaikkea, mutta pasha oli parasta, niin ja baba ja kulitsa.
Maanantaina,siis toisena pyhänä meillä oli äärimmäisen harvinaiset vieraat. Mieheni veli ystävättärensä kanssa. Söimme naudan sisäfilettä. Ruoka onnistui erinomaisen hyvin. Ehkä juuri se on syynä, että ravintolaruoka on muuttunut anhittomaksi, kun itse on oppinut laittamaan maukasta ja hyvää ruokaa. Olen asunut seitsemän vuotta kaupungissa ja odottanut kutsua mieheni sukulaisilta, mutta kun ei kuulunut, kutsuimmekin itse. Ja selvisi, että kutsutut olivat myös odottaneet nämä vuodet meiltä kutsua. Vieraat viihtyivät kuusi tuntia.
Olen jo tilannut Viherpeukalosta mukula-taimilähetyksen. Tilasin alppikärhöjä kaksi tainta ja jaloritarinkannuksia ja "kesän hehku" -lajitelman, paketti sisältää 20 kpl Kääpiömiekkalilja 'Charm' ja 10 kpl LO-lilja 'Faith". Viime syksynä istutin ystävältäni saamat valkosipulinkynnet. Myös runsaasti mukuloita, joista kallisarvoisin on varjolilja, se vanhanaikainen. Toivoisin, että myyrät eivät ole löytäneet sitä,
Nyt on jo runsaasti muuttolintuja, joululahjaksi saamani kiikarit odottavat, että pääsemme mökille ja voin aloittaa uuden harrastuksen, lintujen seuraamisen.
Muistan kuinka esikoiseni jaksoi kaksivuotiaana kuunnella hievahtamatta Töpöhäntä- kirjan läpi.
Että miksikö muistelen lasten satukirjoja. Oikeastaan kahdesta eri syystä. Ensimmäinen syy on mummin aarre, jolle haluaisin lukea kaikki maailman sadut ennenkuin tämä, jota kutsutaan elämäksi- näyttää kaikki ne nettipelit, joita aloitetaan jo kolmivuotiaana pelaamaan, jonka jälkeen ei sitten muuta tehdäkään. Toinen syy muistella lastenkirjoja on mielentyyneys-syy. Olen ajatellut, että sitten kun/jos tulee hetki, että ei näe missään enää valoa, silloin luen Muumipeikko ja Taikatalvi-kirjan.
Jokaisella pitäisi olla oma valonlähde.
Pääsiäinen tuli ja meni hyvin aktiivisesti. Pitkäperjantaina saimme vierailulle Wanhaherran emäntineen ja tyttären ja tyttärentyttären kanssa. Tytöt olivat tulleet jälleen lomalle Lontoosta. Wanhaherra harmaantui päivän aikana, jännitti niin paljon pikkuneidin liehumista huoneesta toiseen, että jokin särkyy, hajoaa, räiskähtää rikki. Vajaan kolmen ikäinen osaa jo varoa onneksi, vaikka kuinka vilkas onkin. Huolestuttavin hetki oli äkillinen hiljaisuus, ja typykkä löytyi verhon takaa, jonka alta näkyi jalat, jossa hän tutki löytämäänsä pääsiäismunaa. Olevinaan piilossa, koska luuli olevansa pahanteossa. Olin kätkenyt suklaamunia eri puolille asuntoa juuri etsittäväksi.
Söimme lammasgulashia ja mämmiä.
Lauantain olin töissä, päivä meni nopeasti ja illasta ajelimme mökkitien liittymää katsomassa. Oli tietä jo ajettu, mutta kuten ennenkin neiti Mercedeksellä ei lähdetä rospuuttoon.
Sunnuntaina ajelimme Bomballa pääsiäislounaalla oman kuopuksen ja hänen bestiksensä ja pikku pojan kanssa. Onko makuaistini jalostunut, koska ruoka ei ollut mainittavaa. Maistelin kaikkea, mutta pasha oli parasta, niin ja baba ja kulitsa.
Maanantaina,siis toisena pyhänä meillä oli äärimmäisen harvinaiset vieraat. Mieheni veli ystävättärensä kanssa. Söimme naudan sisäfilettä. Ruoka onnistui erinomaisen hyvin. Ehkä juuri se on syynä, että ravintolaruoka on muuttunut anhittomaksi, kun itse on oppinut laittamaan maukasta ja hyvää ruokaa. Olen asunut seitsemän vuotta kaupungissa ja odottanut kutsua mieheni sukulaisilta, mutta kun ei kuulunut, kutsuimmekin itse. Ja selvisi, että kutsutut olivat myös odottaneet nämä vuodet meiltä kutsua. Vieraat viihtyivät kuusi tuntia.
Olen jo tilannut Viherpeukalosta mukula-taimilähetyksen. Tilasin alppikärhöjä kaksi tainta ja jaloritarinkannuksia ja "kesän hehku" -lajitelman, paketti sisältää 20 kpl Kääpiömiekkalilja 'Charm' ja 10 kpl LO-lilja 'Faith". Viime syksynä istutin ystävältäni saamat valkosipulinkynnet. Myös runsaasti mukuloita, joista kallisarvoisin on varjolilja, se vanhanaikainen. Toivoisin, että myyrät eivät ole löytäneet sitä,
Nyt on jo runsaasti muuttolintuja, joululahjaksi saamani kiikarit odottavat, että pääsemme mökille ja voin aloittaa uuden harrastuksen, lintujen seuraamisen.
keskiviikko 16. huhtikuuta 2014
Pääsiäisviikko
Tämän vuoden Pääsiäisviikko eroaa vuodentakaisesta kuin yö päivästä. Vuosi sitten olin juossut seinään noin kuvaannollisesti, vietin tuntikausia kävellen Kajaaninjoen rantaa, itkin ja kiroilin kohtaloani. Kun sairastuu "terveenä", on se vaikea asia. Kävin läpi koko tunteiden kirjon, pelkoa, huolta, tietämättömyyttä tulevasta. Nyt kun vuosi on kulunut ja kun tiedän, mitä rintasyövän hoitopolku on, voin lohduttaa samaan joutunutta, että ole huoletta, olet hyvissä käsissä.
Olen käynyt läpi terveystarkastukset, ja saanut terveen paperit. Halusin tietää, onko hoidot tehneet terveydelleni hallaa, sillä sytokset tuhoavat paitsi taudin, myös terveitä soluja. Helpotus oli, että sisäelimeni ovat terveet. Joka päivä liikun reippaasti lenkkeillen (välillä raahaudun kuin märkä luutu),
ja olen käynyt ryhmäjumpassa kymmenen viikon ajan kerran viikossa hyvän ystävättäreni kanssa.
Kävimme viime viikonloppuna pikkuveljen 50 -vuotisjuhlissa Napapiirin tuntumassa. Ajoin koko neljän tunnin matkan mennen tullen. Yövyimme Pohjanhovissa. Juhlat olivat mahtavan hyvät. Ruoka, kahvit, kakut. Vieraita oli lähemmäs sata. Perinteiden mukaisesti nuorin veljemmekin sai hopeisen lakkarikellon meiltä sisaruksilta lahjaksi. Lausuin juhlasankarille isosiskon oikeutena PMMP "Pikkuveljen" hieman korjaten sanoja
"Tumma on taivas ja pimennetyt puut
kun matkustan pikkuveljen luokse kaupunkiin
En halunnut jäädä kotiin
heräämään aikaisin aamulla lumiauran kolahduksiin
Pysy aina pikkuveljenä ja lintuna, älä koskaan miehisty
En meidän sukuun lisää aikuisia halua
Tiedän kyllä että undulaatit tapaavat
miestenvessoissa turpiinsa saada
Mutta vielä pikkuveli lukee aamulla
sängyssä Lapin Kansaa sängyssä rouvan kanssa Lapin Kansaa
Pysy aina pikkuveljenä ja lintuna, älä koskaan miehisty
En meidän sukuun lisää aikuisia halua."
Nauruahan se aiheutti.
En ole neulonut enää vanttuita enkä töppövillasia tälle keväälle, sillä kun aurinko alkaa näkymään, villalanka ei enää kiinnosta. Siispä virkkasin virkkuulangasta käsityöpussin. Sen tärkein tehtävä on kuljettaa ajankohtaista käsityötä sinne minne kuljenkin. Mm mummin pikku kultaa hoitamaan.
Poju osaa jo mennä puuta vasten ja on iloinen ja reipas miehen alku.
Odotan taas mummittelukutsua.
Kesä on tulossa kun säätiedotuksia katsoo. Olisi kiva tietää, joko tie mökille on sulanut. Rospuutto on ajankohtainen, mutta toivottavasti tie kuivuu nopeasti.
Olen käynyt läpi terveystarkastukset, ja saanut terveen paperit. Halusin tietää, onko hoidot tehneet terveydelleni hallaa, sillä sytokset tuhoavat paitsi taudin, myös terveitä soluja. Helpotus oli, että sisäelimeni ovat terveet. Joka päivä liikun reippaasti lenkkeillen (välillä raahaudun kuin märkä luutu),
ja olen käynyt ryhmäjumpassa kymmenen viikon ajan kerran viikossa hyvän ystävättäreni kanssa.
Kävimme viime viikonloppuna pikkuveljen 50 -vuotisjuhlissa Napapiirin tuntumassa. Ajoin koko neljän tunnin matkan mennen tullen. Yövyimme Pohjanhovissa. Juhlat olivat mahtavan hyvät. Ruoka, kahvit, kakut. Vieraita oli lähemmäs sata. Perinteiden mukaisesti nuorin veljemmekin sai hopeisen lakkarikellon meiltä sisaruksilta lahjaksi. Lausuin juhlasankarille isosiskon oikeutena PMMP "Pikkuveljen" hieman korjaten sanoja
"Tumma on taivas ja pimennetyt puut
kun matkustan pikkuveljen luokse kaupunkiin
En halunnut jäädä kotiin
heräämään aikaisin aamulla lumiauran kolahduksiin
Pysy aina pikkuveljenä ja lintuna, älä koskaan miehisty
En meidän sukuun lisää aikuisia halua
Tiedän kyllä että undulaatit tapaavat
miestenvessoissa turpiinsa saada
Mutta vielä pikkuveli lukee aamulla
sängyssä Lapin Kansaa sängyssä rouvan kanssa Lapin Kansaa
Pysy aina pikkuveljenä ja lintuna, älä koskaan miehisty
En meidän sukuun lisää aikuisia halua."
Nauruahan se aiheutti.
En ole neulonut enää vanttuita enkä töppövillasia tälle keväälle, sillä kun aurinko alkaa näkymään, villalanka ei enää kiinnosta. Siispä virkkasin virkkuulangasta käsityöpussin. Sen tärkein tehtävä on kuljettaa ajankohtaista käsityötä sinne minne kuljenkin. Mm mummin pikku kultaa hoitamaan.
Poju osaa jo mennä puuta vasten ja on iloinen ja reipas miehen alku.
Odotan taas mummittelukutsua.
Kesä on tulossa kun säätiedotuksia katsoo. Olisi kiva tietää, joko tie mökille on sulanut. Rospuutto on ajankohtainen, mutta toivottavasti tie kuivuu nopeasti.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
