maanantai 23. toukokuuta 2011

Erinomattisen elävänä....

Olen nyt toipunut kaksi viikkoa toimenpiteestä, joka veti minut todella heikoille. Nykyinen lääketiede tosin on armollinen, joten kipuja ei jurikaan tarvitse tuntea. Neljän tunnin leikkauksen jälkeen heräsin vallan kuin olisin herännyt yöunilta. Eka vuorokausi meni hyvin, sillä minulle oli laitettu epiduralipuudutus sen lisäksi, että minulle oli laitettu täysnarkoosi. Vuorokauden jälkeen (ja hirveän, sietämättömän kutinan, joka aiheutui epiduraalipuudutuslääkkestä), minulta otettiin puudutuskanyyli selästä ja sain suun kautta kipulääkkeet.  Kolmen yön jälkeen jo pääsin kotiin osastolta ja toipuminen alkoi heti. Pitää sanoa jotta tulos oli hyvänlaatuinen. Toipuminen alkoi varsinkin kun menimme huvilalle. Lintujen konsertti on niin ihana, että pitää olla puupökkelö, jos  he eivät auta virkistymään. Ainoa ongelma on  jatkuvasti vaivaava työinnostus. Menen ja tulen ja menen ja tulen, kuulemma huiskin pitkin metsiä, sanoo mieheni. Mutta liikunta tekee todella hyvää. Hormonikorvaushoitoni vaihdettiin ja tämä uusi, laastari kankussa - malli alkoi poistamaan elimistöni nestettä. Todella hyvä värkki, sanoisin. Olo tuntuu keveältä. Samalla poistui sietämätön syömishimo., joka oli mallia "kaikki mikä ei karkuun juokse". Ystävättärieni selostuksen mukaan yksi pahin ongelma hormonikorvaushoidossa on syömishimo. Kun olemme muutenkin kuka mitenkin pyöreitä, ei ole kivaa pyöristyä lisää.

Kesä on tulossa jo vauhdilla Huvilalle, ja siellä oleva kasvillisuus on alkanut nostaa päätään. Minulla on erittäin voimakas perennainnostus. Jännä miten se poikii uusia väyliä. Kävin kirppikseltä hakemassa perennoiden taimia, joita joku, käsialasta päätellen iäkäs ihminen on tuonut sinne myyntiin pikkukolikoilla. Siinä ihmetellessäni aloin juttelemaan ihanan vanhemman rouvan kanssa, joka kertoi, että hän hävittää kokonaan oman perennamaansa ja pensasaidanteen metriä liian leveäksi kasvaneen sivuston. Tulimme siinä juttelussa niin ystäviksi, että rohkenin kysyä saisinko tulla ostamaan häneltä kainuulaisia perinneperennoita. Hän antoi puhelinnumeronsa ja kehoitti ottamaan yhteyttä ja vallan vain kiitoksella. Olen valmis maksamaan euroja, jos saan kainuulaista perinnettä olevia perennoita. Että tuntuu hyvältä, että kaikki mitä ikinä mietin, toteutuu niin ihanasti.
Huomenne menemme likkani ja mieheni kanssa Oulun Bauhausin puutarhamaailmaan. Minulla on tarvetta ostaa ainakin kaksikymmentä humalantainta. Etupihan puolen hakkuuaukea saa meidän pystyaidasta kulissin. Heitin pienen loitsun, että saisin Trenkipojan Hämeestä meille töihin ainakin viikoksi. Meillä on valtava pölkkymäärä tehtävä haloiksi ja myös jos saan etupihan edessä olevan hakkuuaukean polttopuuraivauksen itselleni, tarvitsisin apua ihan totaalisesti. Mieheni on selvinnyt aivorungonhalvauksesta, minä leikkauksesta, mutta molemmat olemme vähän vajaakuntoisia.
Kesä tekee tuloaan, olen nukkunut sikahuonosti. Tai siis hyvin kun olen saanut unen päästä, mutta nukahdan vasta puoli kolmelta. Mikä on ihanaa kun vain jaksaa ottaa sen ihanasti. Nimittäin olen varma, että kuulin metson soidinäänen. Teeret soivat ihanasti ja yölintu, eli laulurastas on uskomattoman suloinen yön tunteina.Televisio kämähti huvilalla, mikä aiheutti kovasti harmia miehelleni. Häneltä jäi yksi ainoa Italian ympäriajo näkemättä. Nyt tv on korjattuna tuossa odottamassa pääsyä huvillalle. Minä itse virkkaan isoja ruusukuviollisia verhoja huvilan terassille, ne edistyvät mukavasti. Joka välissä kun huilailen, otan virkkuutyön käsiini. On muistettava huolehtia, että pesivät linnut eivät ala iskeytymään terassin ikkunoihin. Laitan niihin hopeanvärisiä nauhoja, leikkaan ne alumiinifoliosta. Minulla on nyt neljä uutta linnunpönttöä ja yksi telkän uuttu. Yhteensä pönttöjä on 22, uuttuja 2. Vanhassa uutussa pesii jo telkkäpari. Täytyy sanoa että Reissulintu, eli kirjosieppo on vallannut joka  toisen pöntön. Tiaisia pesii sitten rinnalla. Meidän harmaasieppopariskunta hakee paikkaansa, ja odotan jännittyneenä onko se paikka huvila vaiko liiteri.
Kävin optikolla teetättämssä uudet työklasit. Kelpuutin vain Dolce Gabbana  mallistoa. Miksi tyytyisin huononpaan, kun voin saada parasta.

perjantai 6. toukokuuta 2011

Ilmat lämpenevät

Vappu meni kotona maalla. Alku oli oikein mukava, säät suosivat ja oli ihana mennä käymään kotona.
Mutta lauantaina meille tuli tosi suru, sillä menetimme hirvikoiramme, kunnioitettavassa 12 -vuoden iässä. Koirat loukkaantuivat, ja hirvikoira niin pahasti, että hätiin rientänyt eläinlääkäri joutui nukuttamaan vanhuksen ikiuneen. Oli hirveätä katsoa, kuinka kauhea tuska koiraparalla oli, sillä polvi oli murskaantunut.
Toiselta koiraltamme jouduttiin leikkaamaan toinen kulmahammas pois, viisi tikkiä siihen sitten ommeltiin. Kiitos nuorelle aloittelevalle eläinlääkärillemme, hän osasi kyllä ammattitaitoisesti hoitaa koiramme. Oli helpotus nähdä, kuinka tuska katosi vanhan koiran katseesta ja hän rentoutui nukkumaan. Suru ja ikävä tuntuu kyllä, sillä koira kasvoi lastemme rinnalla. Pahinta on aina menetys noissa kotieläimissä, ne käyvät suunnattoman rakkaiksi. Mutta elämä jatkuu ja uusi vilperi on kasvamassa. Karhukoirapoika kasvaa silmissä, on jo puolta vankempi kuin oli kun hän meille tullessaan oli.
 Ja on oikea nuuskamuikkunen, koko ajan omatoimisesti kulkee nuuskimassa ympäri pihaa.
Talomme nurkasta, siis alanurkasta löytyi myyränkolo, ja myyrä kuulemma uskaltaa juosta päivänvalollakin pitkin pihaa. En ihmettele yhtään, että jyrsijöitä kertyy, kun taloudessa ei ole kissaa. Mutta onneksi on hyviä hiirenliskuja. Kissat ovat mukavia, mutta niillä on kova hinku tuhota pesivät linnut talon ympäriltä, joten pidämme mieluummin kissattoman talouden.
Minä jäänkin nyt sitten pidemmälle lomalle, sillä käyn toimenpiteessä, joka ei ole mikään ihan helppo juttu. Mutta uskallan luvata, että toivun siitä kohtuuajassa, sillä peruskuntoni on hyvä. Tarkoitus on saada itsensä kuntoon jo kesäkuun alkuun, sillä remontti maatilalla painaa päälle. Se ei tule tehtyä, jos ei ole päällysmiestä, eli -naista. Parasta on, että pian pääsemme jo Huvilalle saunomaan ja touhuamaan raittiissa ilmassa. Otan neulekoneen mukaan Huvilalle ja vietän siellä rauhallisen toipumisajan.