Isäinpäivänä

Nauroin itseni tärviölle kun kuuntelin youtubesta "pensselisetääää". Että jollakin hemmolla on leikannut lanttu, kun on tuon keksinyt imitoida suomeksi. Tuli mieleen, että kyllähän näissä isissä tahtoo olla sitä "meisselisetää - pensselisetää", että vitsit ovat vähissä. No ei nyt pahoiteta isien mieltä, leikitään, että kaikki isät ovat maailman parhaimpia isiä. Harmittaa, että on olemassa miehiä, jotka eivät ole saaneet tulla isäksi syystä tai toisesta, ja toisinpäin.
Tasapuolisuuden nimissä, myös meistä äideistä voi käyttää samaa kriteeriä.
Olen aloittanut nyt vakituisesti työmatkojeni kävelyn. Polvi tuntuu hyvältä, tosin tuntuu hieman vieläkin, mutta 80 % on ihan ok. Elimistö alkaa herätä horroksesta, kun saa happea koko keuhkoilla tuon puolen tunnin kävelyn myötä iltaa-aamua.
Sikainfluenssa on levinnyt tänne Kainuuseenkin. Se oli odotettavissa. Olihan Prikaatilla jo aikaisemminkin muutama tartunta, mutta nyt me siviilitkin olemme jo saaneet virukset keskuuteemme. Kun vertasin blogissani -68 vuonna sairastamaani Hongongilaista, ja sitä että silloin ei tahtonut olla edes aspiriinia lääkkeeksi, en osaa panikoida tätä sikainfluenssaa. Minna perusteli hyvin, että hän ei myöskään panikoi, mutta on ärhäkkä yhteiskuntakriitikko. Että enää ei eletä 60-luvulla, vaikka silloin kylässä oli kauppa ja kirkolle pääsi onnikalla päivittäin. Kyllä olen samaa mieltä, että rokotukset riskiryhmille kuuluu antaa ajoissa, ilman että tarvitsee aikuistenkin miesten tapella rokotusjonossa.
Olen edelleen neulonut sukkaa ja töppöstä. Se jäi kai jotenkin päälle. Kun on lankoja iso korillinen, ja ulkona on kylmä, on villalanka mukavantuntuista sormissa.
Mieheni on äreänä, sillä digiboksi sanoi itsensä irti. Minä tarkistin kaikenvaralta imuroinko johdot irti, mutta en nyt tällä kertaa. Joten rikki mikä rikki. En ole ollenkaan pahoillani vaikka onkin rikki, minua kiinnostaa äärimmäisen vähän mikään tv-ohjelma. Olen ihan oikeasti huomannut, että todellakaan en viitsi katsoa telkkaria. Alkaa olla pimeintä aikaa vuodessa, eli hämärä antaa hämärälle kättä. Tämä aika vuodesta on aina vähän unista aikaa.