Juuka on tuttu pikku kylä 1975-1990 ajanjaksolta, ajelimme satoja kertoja sen tien pätkän, mikä tulee Polvijärveltä Juukaan ja päin vastoin. Mutta ikinä ei silloin ajateltu, että joskus sinne syntyy taiteilijoiden yhteisnäyttely ja -myyntitilat Juukan vanhaan "kylään" puutaloihin, jotka ovat pois asumiskäytöstä. Nimeltään
Vikilän Taidetalot, Puu-Juuka
http://www.sinikkahayrinen.com/80 mielenkiintoinen hostoria Puu-Juukan synnystä.
Hiljaista siellä oli asiakkaiden suhteen, koska Suomen kesälomakausi alkaa olla over. Mutta siispä saimme sitäkin paremman henkilökohtaisen palvelun. Ja palvelu, siitä minä tykkään, silloin kun tarkoitus on tosiaan ostaa. Saimme siis paljon tietoa taiteilijoiden tekniikoista. Ihastelimme ja hypistelimme ja mieheni valitsi keramiikkaa, mistä hän näki kokonaisuuden, joka sopi makuukammarimme värimaailmaan. http://www.oyk.fi/~marja.hiltunen/koli.htm
Toiseksi viimeinen kuva, jossa kolme erikokoista kynttilänjalkaa/maljakkoa. Itse hankin tietysti kellon, tiukun omaan kokoelmaani keittiön kattolamppuun roikkumaan. Samalla sivulla pitsikuvioinen kello.19 kuva. Meillä meni useampi tunti tutustuessamme kaikkiin ihanuuksiin.
Rouva, joka emannoi liikettä, ohjasi meidät vielä yläkertaan, jossa oli mm ikonitaidetta. Pääni on pyörällä vieläkin, mutta syynä siihen on -Se Taulu!
Silmäni osui öljyväritauluun, jonka edessä polveni notkahtivat. Jäin hypnoottisesti sitä katsomaan, se oli niin-niin iha-na. Ja kiersin yhä uudelleen sen eteen. Osaan katsoa taulija "sillä silmällä", koska minulla on kotitaiteilija, jonka taiteellinen lahjakkuus on "helvetin taitava", kuten taideopettajansa sanoi hänestä aikoinaan ylpeälle äidille, eli minulle. Mutta hän jätti varsinaisen maalaamisen ja keskittyi digitaiteeseen. Tämän taulun on maalannut kokenut ammattitaiteilija. Näin siis tämän taulun siellä seinällä muiden joukossa ja varmaan sitä vieläkin tuijottaisin, JOS mieheni ei olisi sitä ostanut! Hän siis osti taulun ja olen hämilläni, koska en odottanut saavani, sanoisinko että hintavaa taulua. Hämillään oli esittelijäemäntäkin, sillä taulua oli tuijotelleet sadat silmäparit kesän aikana ja huokailleet ihastuneena. No minun onni, taulu pääsi arvoiseensa kotiin.
En laita taulusta kuvaa, mutta käykää kyläilemässä rakkaat systerykset ja ystäväni, ensiviikosta lähtien taulu on olohuoneessa paikoillaan.
-----
Päätimme ajella outoja ja vieraita teitä pitkin takaisin päin mutta käännyimme sitten ensin Luikonlahteen Kivikylään lounaalle. Siellä oli paljon myyntinäyttelyitä, mutta kävimme vain huilimassa teen ja kahvin äärellä. Paikka on Nunnauunin syntysija, jonka ympärille on kasvanut turistirysä. Minua kiinnosti vain kivi, jonka väitettiin olevan osa Helsingin Osakepankin konttorirakennuksen julkisivusta vuodelta 1903-4.
Sitten siis painelimme kohti Juankoskea, ja tie oli sellainen, että huhheijaa. Päällystys oli hyvä, mutta epäilen tieinsinöörinä toimineen nautakarjan, sillä niin mutkainen se oli. Juankoski ja Juicen patsas jäi sivuun, sillä käännyimme Rautavaaralle vähän karkuun jumalatonta ukkosmyrskyä, joka siellä raivosi. Tie mutkitteli niin, että yhtä äkkiä olimme kaatosateen alla, mutta se jäi kohta taakse.
Losomäessä muistin suolistosyöpään muutama vuosi sitten menehtyneen rakkaan ystäväni Veijon, sillä hänellä oli mökki syntymämaillansa. Lähtenyt nuorena miehenä Tampereelle töihin. Perustanut perheen Tampereelle. Niinhän se elo menee. Rautavaara on Suomen maassa yksi paikkakunta josta tulee mieleen, että ollaanko Uhtualla vai Suomessa. Mitään niin hylätynoloista toista paikkakuntaa ei taida löytyä. Mutta Rautavaaran nettisivusto kertoo hyvinkin elinvoimaisesta kunnasta. Päällepäin se ei kyllä näy näin turistille.
Mutta kun tultiin Sonkajärvelle, niin jo alkoi näkymään. Harvoin näkee niin avaraa ja siistiä maalaismaisemaa, kuin näkymä avautui ajaessa Sonkajärven maalaismaisemaan.
Ajelimme Vieremälle, Ponssen maisemiin ja sieltä Pyhännälle, josta pääsimme jo mökille.
Ihailemaan "mökkitalkkarin" nikkaroimaa uusia
kellarimökkiä ja puutarhapenkkiä.
Mieheni käski tilata vielä alimman portaan uusimisen. Pitää muistaa neuvotella ja sopia ennen talvea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti