Euforinen mieliala

Minulla on ollut ja on edelleen syvä hyvänmielen tunne, joka johtuu siitä, että sain mummutella neljän yönseudun aikana poijanpaakkua,  tyttärenpoikaa, mummun aarretta. Jännä miten tällainen hapan, vaihdevuosissa rypevä, vähemmän mukava emäntäihminen, voi muuttua ihan sulaksi vahaksi pyöreän vauvanpään tuoksusta ja hymystä,  joka leviää korvasta korvaan kun on niin mukava lukea satuja nummun kanssa.
Viikonloppu meni paremmin kuin hyvin. Sain olla yksin vastuussa vauvasta ja vanhat rutiinit tulivat mieleen,  ja mitään ikävää ei sattunut. Tunsin kuinka mieleni tyhjeni viime vuoden terveyshuolista ja tilalle tuli varmuus, että olen täysin terve.
En ole isommin riepotellut sairauttani tässä blogissa, mutta yhteenvetona voin sanoa,  että sain paljon tukea ja kannustusta teiltä systerikullat. Sieltä Ruåtsista saakka. Virtuaalihallaus teille!
On jälleen aika laittaa villalangat pois komeron perimmäiseen nurkkaan ja ottaa kevyitä silkki- ja puuvillalankoja esille. Neulominen ei nyt kuitenkaan kiinnosta. Minulla on ompeluinnostus nostamassa päätään, sillä hyvä ompelukoneeni -joka ei ole mersu, eikä lada- vaan siltä väliltä, on ollut    jouten nurkassa omalla pöydällään.  Olen ostanut palan Marimekon Unikkokangasta, sinistä. Arvelin, että ompelen pussukan käsilaukun sisälle, kun huulipuna on aina kadonnut laukun pohjalle.

Minä näin saukon eilen. Se loikki tien yli ja kauhukseni huomasin, että se olisi päässyt yli, jos ei olisi kääntynyt takaisin tielle just kun iso bussi jyrryytti kohdalla. En tiedä mitä sille raukalle kävi, luultavasti huonosti.

Haaveeni joulukoristeesta, Tuomaanrististä, toteutui, kun olin ehtinyt lausua toiveen ääneen. Sain koristeen lahjaksi. Se on nyt pakattuna odottamassa seuraavaa Tuomaanpäivää. Koska Loppiainen oli eilen, tänään olisi aika purkaa joulu pois kodista. Päätin että en raaski vielä tänään, olkoon huomiseen. Joulu on niin lyhyt aika.
Vanhin systeri on joulunvihaaja. Olen saanut monet hyvät naurut hänen purskauksistaan joulua vastaan, mm voi helevetti että minä vihaan joulua- malliin. Tuosta kuultaa jo rakkaus jouluun. Jos hän olisi välinpitämätön joulua kohtaan, uskoisin paremmin.
No leikki leikkinä.

Ulkona napsuu vesi ikkunanlautoihin. Omituista, koska nythän pitäisi olla pakkasta. Kaiken järjen mukaan pitäisi olla. Vanhan sanonnan mukaan Loppiaisena on satanut puolet talven lumista.
Pappa kertoi, että -30 luvulla, kun heidän kotimaisemissa oli valtaisa savotta,  jota kutsuttiin "ittevorssiksi" ( ko firman nimi lausuttiin selkosessa noin),  oli syksystä jouluun ollut oikein unelmakelit tukinajureilla. Maanpohja oli jäätynyt, lunta oli vain vähän, että reki luisti hyvin tukkikuormien alla.  Papan isä oli ostanut syksyllä hevosen tukinajoa varten ja tienestit olivat nousseet niin, että hevonen oli viimeistä maksuerää vaille saatu maksettua. Mutta joulu tuli ja alkoi lumisade. Voi junalauta, että sitä oli tullut, koko välin joulusta vuodenvaihteeseen, puolitoista metriä
viikossa. Siihen oli tienestit liki loppuneet, hevoset rypeneet kaulaa myöten kinoksissa. Viimeisen maksuerän kerääminen oli vienyt mehut miehistä ja heposesta.

Oikein hyvää Uutta Vuotta Rakkaat ystäväni.