Kevättuulia

Vaikka tuntuu ihan toivottomalta tämä jatkuva lumi- ja räntäsade, kuitenkin tuuli tuoksuu jo kesäiselle. Ja aina kun aurinko näkyy, se sulattaa heti kävelytiet, joten ei enää tarvitse käyttää liukuesteitä kenkien pohjissa. Minulla on kaunis päivetys kasvoissa. Elikkä ostamani erittäin hitaasti ruskettava kosteusvoide yhdessä auringon kanssa rusketti minut Harmaa naamani on siis saanut väriä, mikä on hyvä asia. Huomenna käyn kestovärjäyttämässä ripseni ja kulmani jälleen kerran. Niin ja olihan minulla huomenna optikkokäynti. Näköni on muuttunut jotenkin erilaiseksi. Joudun tiirailemaan liian tarkasti ja silmien taakse tulee pakotusta.
Kävin terveystarkastuksessa jossa syynättiin työkykyni. Tuntui, että terveydenhoitaja yritti keksiä vaikka mitä, että löytyisi tarvetta lisätutkimuksille. Mutta kun kaikki arvoni ovat kohdallaan, olen tosiaankin terve. No yksi asia josta tuli pitkä keskustelu, on "rouvan painoindeksi". Kerroin, että olen aloittanut PV, ja siitäkös riemu nousi. Onnitteluja ja halauksia.
No mietin mielessäni, että kun seuraavan kerran kahden vuoden päästä on kartoitus, olen silloin normaalipainoinen. Saas nähdä. Laihtuminen on alkanut tosi hyvin. Olen sulanut jo kuusi voipakettillista rasvaa. Vaatekoko pieneni yhdellä. Tiedän, että kymmenen kilon pudotuksen jälkeen tulee jonkinainen identiteettikriisi, mutta kun sen tiedän, aion sen ohittaa.
Viikonloppu on mennyt mukavasti. Tänään olen ihan vain vötkyillyt ja nauttinut rauhasta.
Edessä on pitkä työhuki, sillä minulla on kuuden päivän työputki ensiviikolla. Tienaan vapaapäiviä, että pääsen käymään kotona-kotona maatilallani. Kaipaan ikkunanpesua ja verhojen laittamista. Uudet verhoomme ovat vielä ompelimossa, mutta en ole täällä kaupunkikodissa vielä pessyt ikkunoita. On ollut liian pakkanen, että se ei vielä onnistu.
Lontoonmatka on ostettu, valitsimme hotellin suoraan netistä. Se on kuin prinsessojen satulinna.
Villiviinin peittämät tornit. Mielenkiintoista.
Ja lunta sataa jälleen.