keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Pääsiäisviikko

Tämän vuoden Pääsiäisviikko eroaa vuodentakaisesta kuin yö päivästä. Vuosi sitten olin juossut seinään noin kuvaannollisesti, vietin tuntikausia kävellen Kajaaninjoen rantaa, itkin ja kiroilin kohtaloani. Kun sairastuu "terveenä", on se vaikea asia.  Kävin läpi koko tunteiden kirjon, pelkoa, huolta,  tietämättömyyttä tulevasta.  Nyt kun vuosi on kulunut ja  kun tiedän, mitä rintasyövän hoitopolku on, voin lohduttaa  samaan joutunutta, että ole huoletta, olet hyvissä käsissä.
Olen käynyt läpi terveystarkastukset, ja saanut terveen paperit. Halusin tietää, onko hoidot tehneet terveydelleni hallaa, sillä sytokset tuhoavat paitsi taudin, myös terveitä soluja. Helpotus oli, että sisäelimeni ovat terveet. Joka päivä liikun reippaasti lenkkeillen (välillä raahaudun kuin märkä luutu),
ja olen käynyt ryhmäjumpassa kymmenen viikon ajan kerran viikossa hyvän ystävättäreni kanssa.

Kävimme viime viikonloppuna pikkuveljen 50 -vuotisjuhlissa Napapiirin tuntumassa. Ajoin koko neljän tunnin matkan mennen tullen. Yövyimme Pohjanhovissa.  Juhlat olivat mahtavan hyvät. Ruoka,  kahvit, kakut. Vieraita oli lähemmäs sata. Perinteiden mukaisesti nuorin veljemmekin sai hopeisen lakkarikellon  meiltä sisaruksilta lahjaksi. Lausuin juhlasankarille isosiskon oikeutena  PMMP   "Pikkuveljen" hieman korjaten sanoja

"Tumma on taivas ja pimennetyt puut
kun matkustan pikkuveljen luokse kaupunkiin
En halunnut jäädä kotiin
heräämään aikaisin aamulla lumiauran kolahduksiin

Pysy aina pikkuveljenä ja lintuna, älä koskaan miehisty
En meidän sukuun lisää aikuisia halua
Tiedän kyllä että undulaatit tapaavat
miestenvessoissa turpiinsa saada
Mutta vielä pikkuveli lukee aamulla
sängyssä Lapin Kansaa   sängyssä  rouvan kanssa Lapin Kansaa

Pysy aina pikkuveljenä ja lintuna, älä koskaan miehisty
En meidän sukuun lisää aikuisia halua."

Nauruahan se aiheutti.

En ole neulonut enää vanttuita enkä töppövillasia tälle keväälle, sillä kun aurinko alkaa näkymään, villalanka ei enää kiinnosta. Siispä virkkasin virkkuulangasta käsityöpussin. Sen tärkein tehtävä on kuljettaa ajankohtaista käsityötä sinne minne kuljenkin. Mm mummin pikku kultaa hoitamaan.
Poju osaa jo mennä puuta vasten ja on iloinen ja reipas miehen alku.
Odotan taas mummittelukutsua.
Kesä on tulossa kun säätiedotuksia  katsoo. Olisi kiva tietää, joko tie mökille on sulanut. Rospuutto on ajankohtainen, mutta toivottavasti tie kuivuu nopeasti.

Ei kommentteja: