Mökötystä ja räntäsadetta

Eilen illalla tein valtaisan piparitaikinan "vetäytymään" parvekkeen viileydessä. Leivomme sen tyttäreni kanssa huomenna. Tarkoitus oli leipoa tänään, mutta siirsin sen huomiseksi, kun tänään mökötän, murjotan, jurotan, olen mykkäkoulussa.. Harmi miten vähän synonyymejä löytyy sanalle "mököttää". Mökötys alkoi eilenillalla, kun tein valtaisaa piparitaikinaa. Mieheni seisoi hetken katselemassa ja julisti sitten (silmät hurmoksesta palaen), että voi saatana miten ruma ja lihava akka sinä olet, enkä ilkeä sinun kanssa näyttäytyä enää ulkona ihmisten ilmoilla. Hetkeksi hyydyin jää kylmäksi sieluani myöten, en oikein ollut uskoa korviani. Mietin, että ei helevata, nyt hän on saanut jonkun kohtauksen. Sanoin, että kumpikohan meistä toista joutuu häpeämään, - ja aloin vuolaasti itkemään. Itku tuli niin nopeasti, että en ehtinyt nästyykiän hakemaan. En pystynyt lopettamaan itkemistä koko iltana ja totesin, että itkin kaiken muunkin stressin siinä samalla pois. Sitten kello 20 otin unilääkkeen ja aloin nukkumaan. En aijo sanoa sanaakaan miehelleni ennenkuin hän tajuaa kuinka hän loukkasi minua. Nyt vakavasta sairaudesta parantuneena, vielä edessä korjausleikkaukset, olen vereslihalla mieleltäni. Mielestäni olen aina hyvin tarkka ulkonäöstäni, peilistä katsoo ihan ikäiseni nainen, hiukseni eivät voi olla paremmin kuin ovat nyt, näen aina vaivaa pukeutumisessa, käytän koruja, huiveja ja hanskoja. Mitä lihavuuteen tulee, se on osa minua, persoonaani. En koe olevani sietämättömän ruman lihava. Tyttäreni sanoi, että äiti, sinä olet ihan oikean kokoinen. Mietin, että kun selviän jaloilleni ensiviikon leikkauksesta, lähden maatilalleni toipumaan pariksi kuukaudeksi ja otan etäisyyttä tähän tilanteeseen. En anna helpolla periksi kuitenkaan. Olen yrittänyt soveltaa elämääni anteeksiantoa, hyvyyttä, rakkautta. Elää rauhoittuneena arkista normaalia elämää, Loukkaamatta, kiusaamatta, aktiivisesti osallistumalla myös lasteni elämään sopivasti, ahdistamatta. Onko minun alettava kasvattamaan torahampaita, taistelutahtoa, sotavarustusta omassa perheessä. Ei helvetti, Ennemmin poistun taistelukentällä.