keskiviikko 16. toukokuuta 2012

väsymys...

Minulle tuli todella raskas väsymys, se putosi kuin kirves niskaan. Se tuli vähän liian aikaisin, sillä kahden vuoden merkonomiopinnot ovat niin loppusuoralla, että tänään klo 14 on lopputentti, eli hensujen mukainen näyttökeskustelu. Se kestää kaksi pitkää tuntia, mukana on pomo, työtoveri ja näytön vastaanottaja -opettaja.
En sitä kyllä jännitä pätkääkään, se on samaa mitä olen tehnyt jo pari vuosikymmentä.
Mutta jonkinlainen henkinen väsy iski. Saattaa olla nälkääkin, kun kuitenkin edelleen olen tiukasti dieetillä.
Onneksi alkoi jo sää lämpenemään. Minulle riittää että on noin 15 astetta lämmintä. Tosin järveltä päin tahtoo henkiä vielä viileätä tuulta, vaikka jäitä ei enää olekaan.
Tämä uusi elämäntapani (reippailua, lepoa ja laihduttamista) on edennyt jo kolmannelle viikolle. Olen pysynyt tavoitteessa, eli se on miinus kilo viikossa ja tervettä lepoa ja vähän pidemmästi liikuntaa.
Muuten menee hyvin, mutta painon aleneminen on vaikein tässä projektissa.  Ensimmäinen viisi kiloa on siis pois polvien päältä. Se ei näy vielä viiteentoista kiloon missään, mutta liitinki ei ihan niin purista. Näin kypsällä iällä on paljon vaikeampi saada muutosta ulkonäköönsä. Siis positiivista, rupsahtamista kyllä ja helposti.
Kotona maalla vieraillut brittityttö (joka asuu Walesin Swanseassa) palasi takaisin kotiinsa. Hän oli niin sydämestään ihastunut meidän maisemiin, että oli itkenyt noustessaan koneeseen. No meille voi tulla aina uudelleen, kun saa lippurahat kasaan.  Tytöt olivat bonganneet lintuja aamusta iltaan ja yömyöhään. paljon niitä toki on näkynyt, sillä nythän on lintujen vilkkainen liikkumisaika. Kun muuttolinnut saapuvat ja pesintä alkaa.
Kummallinen ilmiö iskee aina vuodenajan vaihtuessa: Vaikka minulla on "huoneellisia" vaatteita, minulla ei ole ikinä mitään päällepantavaa.  Se on masentavaa. Joskus olen miettinyt, että olisiko  burga paras kaapu, minkä olisi helpoin ja mukavin pitää. Vaiko kiinalainen uniformu.    Sain eilen yllättäen suloiset korvakorut lahjaksi ja ne piristi heti päivää.  Kun nyt kesä on tulossa, tekee kovasti mieli huosituttaa itsensä ihan kunnolla. Kosmetologilla, manikyyrissä.... tärkeintä olisi käydä hierotuttamassa kipeät hartialihakset. Nimittäin olen ihan jumissa koko emäntä.Kävelin reippaasti aamulla töihin ja huomasin, että melkein kaikki pyöräilevät. Kävely on raskaampaa, mutta ihan antoisaa. Minäkin pyöräilen pääsääntöisesti, mutta nyt jätin pyörän kotiin, sillä lähdemme huvilalle heti neljältä kun pääsen töistä. Työtoverit tuskailevat että on niin toivottoman pitkä päivä, kun ulkona hehkuu kesäinen aurinko. Mutta eikai sitä kulumatonta aikaa ole.



Ei kommentteja: