tiistai 10. kesäkuuta 2014

Kaikenlaista aktiviteettia

Paljon ehti taas virrata vettä Kajaaninjoessa, kun muistin tämän blogini päivityksen. Elämäni on ollut hyvin aktiivista ja mielekästä tekemistä on riittänyt joka päivälle. Saimme jo nauttia helteestä, ja taas uudelleen, tosin minun nautintoni on enemmänkin silloin, kun lämpötila on n. 15 asteessa. Plussaa ja miinusta.
Töissä olo on ollut siedettävää, kun kiva työkaveri toi pienen tuulettimen, jonka virtapää tökättiin tietokoneen ubs-porttiin. Veto käy oikeaan korvaani ja sen kyllä tuntee, onneksi älysin nostaa pikku tuulettimeni ylemmäs, että viileä ilmavirta levittäytyy isommalle alueelle. Ihmettelen aina kovasti, miten ihmiset jaksavat päiväntasaajan helteissä, kun minä en tahdo jaksaa edes 20 asteen kuumuudessa muuta kuin olla varjossa tai järvessä. Järvestä puheenollen, olen jo käynyt uimassa. Vesi on kohtalaisen lämmintä jo. Urakoimme isokokoisen ja vahvan poikani avulla risusavotan siedettäväksi mökin pihapiirissä ja helteessä oli mukava käydä vilvoittelemassa järvessä. Risut ovat nyt isossa kasassa, jonka tuikkaisin mielelläni tuleen, mutta sitä en tee, sillä siitä aiheutuisi varmasti koko selkosen tuhoutuminen.
Joten juhannukseksi atimoimaan tuleva trenkipoika kaakon rannikolta, on enemmän kuin tervetullut risukasan naputteluun. Lupasin, että en ala hiomaan kirvestä, vaan ostan niin terävän ja tehokkaan, että pelkkä ranneliike saa risun poikki.
Minulla on kyllä siellä rannan verkkokopissa vanhanaikainen ja tehokkaannäköinen manuaalisesti toimiva hiontalaite. Siis kun toinen pyörittää kampea ja liruttaa vettä kivelle, toinen voi hiotuttaa työkalut.
Olen ahertanut puutarhani kimpussa joka kerta kun käyn mökillä. Kukkaloistoa kaipaan ja sitä alkaa pikkuhiljaa tulemaan.
Myös nurmikon leikkaus ja siistinä pito on tänä kesänä minun tehtäväni. Se on nautittavaa, kun jaksaa kävellä melkein kaksi tuntia kumpparit jalassa ruohonleikkurin perässä. Se vetää ja minä kävelen.
Olen tehnyt porraspieliin molemmin puolin uudet kukkapenkit. Toisella puolella on kolme alppikärhöä, clematis alpina
, jotka luultavasti istutin liian lähekkäin, mutta se näkyy sitten syksyllä. Tarkoitus on että kärhöt nousevat seinää pitkin. Ja jopa ylös terassin ikkunalle. Vieressä on syysleimu, blue paradise, 5 tainta. Portaiden toiselle puolelle laitoin aika paljon enemmän taimia, nimittäin kuusi jaloritarinkannusta delphinium cultor ja viime syksynä istutin kolme kuunliljaa, kolme jättilaukkaa ja sekaan tulppaanin mukuloita. Palava rakkaus on edelleen haaste. Mieheni pitää ko kukasta kovasti, mutta en ole saanut sitä menestymään. Yksittäisiä honteloita varsia nousee, mutta ei leimuavaa ryhmää.
Viikolla mökkimme sähköistettiin huomattavasti valoisammaksi. Katolle kiinnitettiin kolme aurinkopaneelia lisää ja yläkertaan viisi akkua. Myös vesi nousee hanasta vääntämällä. Laiturin korjaus on varattu tulevaksi viikonlopuksi, poika tulee isänsä kanssa laittamaan ponttoonit sillan alle.
Olin viikonloppuna pikku Piipeliäni mummittelemassa. Meillä oli mukavaa. Kiersimme Oulunsalon vehmaita kävelyteitä pitkin, sääsket tosin riesana. Leikimme ja laulelimme, söimme ja nukkua tuhnotimme hyvin. Elämän eliiksiiriä.
Mökille oli ilmestynyt useita linnunpönttöjä puihin ripustettuna. Niissä on vilinää. Yhden pöntön asukkaat vaikuttavat kivitaskuparilta. Olisikohan.







Ei kommentteja: