perjantai 22. maaliskuuta 2013

Pääpällivelliä

Luin outokumpulaisen kirjailijan Esko-Pekka Tiitisen mainion pienromaanin, nimeltään Anjan lähes erinomainen elämä.
Kyseinen Anja löysi karjalaimummonsa ruokareseptejä, joita hän alkoi testaamaan käytännössä. Heti alkuun tuli tenkkapoo, kun ruoka nimeltään Pääpälli vaati ahvenia, salakoita, särkiä ja rääpyksiä. Että rääpyksiä Pääpälliin.
Kuka osaa sanoa mikä ruokalaji on rääpys? Entä mitä laitetaan Tappaiskeittoon, kun siihen pitää löytyä syväyksiä. Mitä ruokalajia on syväys? Onkohan syväys teuraan jotain osaa? Siis kun syksyllä teurastettiin mullikka, niin siitä erotettiin parraat paistit ja räppeet olisi syväksiä?
No tuo oli ruoanlaiton hienoutta.
Säät ovat hehkuvan kauniit, mutta myrkynkylmät. Olen kävellyt riuskasti lenkillä, jotta en paleltuisi tuonne viimaan. Yskä taas minaa tehdä tuloaan. Tänä vuonna on enemmän flunssaa liikkeellä kuin vuosikausiin. Tympii kun juuri paranee edellisestä yskästä, niin uusi alkaa.
Kävin moikkaamassa tulevaa äitiä, eli esikoistytärtäni, jonka maha on jo hyvällä mallilla kasvamaan päin. Kävimme syömässä ja shoppailimme kauppakeskuksesta mammavaatteita. Oli kyllä mukava päivä. Matka tuonne merimaihin menee kahdessa tunnissa junalla, ja kun menee aamulla varhaisimmassa junassa ja palaa myöhäisemmässä, on päivä pitkä ja ehtii tehdä kaikkea kivaa.
Kuopuslikka oli viikon Helsingissä koulutuksessa. Hän aloittelee uutta työpaikkaansa. Helsinkiin tuli kuulemma ihan ikävä. Kyselin tekstarilla kuulumisia, niin vastaus tuli "hyvin menee,väsyttävää". Ainahan uusi työ vie mehut alussa.
Huhuilen myös poijalle maalle, että miten menee. Hänkin vaikuttaa hyvin tyytyväiseltä elämäänsä.
Meillä tässä kerrostalossa tuli oikein ihme ongelma, kun päivittäin alkoi kuulumaan puolentoista tunnin ajan parikin kertaa päivässä ääni, joka muistutti ison kuorma-auton kaasuttelua, sammuttamista ja uudelleen starttaamista. Sietämätön jyrinä. Vihdoin, mieheni ansiosta, huoltomiehet ottivat asian vakavasti, ja tulivat kuuntelemaan meidän olohuoneeseen. Jyrinä oli mahtava. No lopputulos oli, että yksi talon asukas laittaa ajastettuna pyykkikoneen päälle, ja kone, jossa on ilmeisesti hajonnut jokin osa, laakeri varmaan, koska mikään pyykkikoneen ei voi ääntää niin kovasti ehyenä, aiheuttaa äänen. Nyt sitten ihmettelen joutuuko ko asukas lopettamaan pyykkäämisen. Uskomatonta. Ja sama asukas on innokas karaokenmölisijä, johon piti hermostua kunnolla että Satulinnan möliseminen iltaisin loppui.
Kukaan ei jaksa kuunnella karaokea iltaisin, kun kerrostalo moninkertaistaa mölinän. Karaokebaari on tien toisella puolella, terve menoa sinne kuka haluaa mölistä rentunruusua ja olensuomalaista ilta illan jälkeen.
Onko minusta tullut kärttyinen vanha nainen?
Paratiisiini on tullut varjoja, mutta niistä myöhemmin. Kun tiedän enemmän.

Ei kommentteja: