perjantai 11. helmikuuta 2011

Voi voi niskalihaksiani

Minun niskani venähti eilen illalla: kramppasi niin että sain kyyneleet silmiini. Työkaverini ilmoitti, että syy on ahneudessa: ahnehdin jotain - mitä liene - niin että niska niksahti. Mutta kyllä se tästä taas oikeaa, uskoisin.
Päätin taas luopua ahnehtimasta epäolennaisuuksia ja tyytyä vähempään. Nimittäin Siirak oli viisas mies: hän sanoi kaksi kuolematonta lausetta: "pidättäydy kohtuudessa" ja "juopunut nainen on kauhistus".
Se miksi siteeraan Siirakki-parkaa, johtuu jonkinlaisesta elämänarvojen päivittämisestä.Minusta tässä iässä on tärkeää laittaa vaakakuppeihin asioita ja vähän tasoitella niitä, että vaaka keikkuisi tasapainossa.. Nyt kun lähenen puoltaväliä tätä kymmentä, olen kiinnostunut enemmän sisäisestä hyvinvoinnista. Kuuntelin kauhulla jonkin ajankohtaisohjelman lääkkeiden mielettömästä väärinkäytöstä Suomessa ja välittömästä seurauksesta turhina kuolemina ja invalidisoitumisena. Minun ongelmani on se, että en saa unta iltaisin. Olen aloittanut ns. uni-valvepäiväkirjan pidon, johon merkkaan nukkumiseni, uneni laadun, heräämiset ja kofeiinipitoisten juomien nauttimisen. Heti minä hoksasin, että kymmenen kuppia mustaa p....akahvia automaatista, on yksi syy valvomiseeni. Olen nyt päässyt jo eteenpäin, sillä olen alkanut vaihtamaan joka toisen kupin vihreään teehen.
Muutenkin olen keksinyt, että mikäli venyn sängyssä ja tuskailen unettomuutta, alkaa repimään joka luunsolmua ja jännettä, vetää suonella ja kitistyttää. Hyppäsen keittiössä juomassa maitoa ja haukkaan juustoa, jotka muka ovat nukuttavia aineita. Tai venyttelen niin että sinkuu.
Lähdemme käymään maatilallani viikonlopun reissulla. Poika aikoo myös käydä mammaa katsomassa, joten tulossa on mukava vkl. Saan "tukistaa" koko orkesterin ruotuun. On mukava leikkiä kotia ja tehdä ruokaa isolla padalla, ihan kuin ennenvanhaan. Tosin harmia kuului, että vesijohto oli jäätynyt ytimiä myöten. Onneksi eksmies oli käymässä ja oli sulattanut johdot. Se sitä tulee kun talossa ei ole talonmiestä. Tosin talvet ovat kylmempiä kuin järkiään, ja siitä tämä ongelma on johtunut. Ja kyllä talossa pitäisi olla isäntä, joka huolehtisi nämä murheet. Minulla ei tule kyllä huolehdittua, ja tuskin maatilalla vuokralla asuva tytärkään osaa ajatella, että lunta pitäisi kasata putkien päälle. Toinen huoli on mahdollisesti halkojen loppuminen kesken talven.
Onneksi lähistöllä on tila, jossa myydään valmista pilkettä. Eli halakoja poltettavaksi uunissa  eli  pesässä
 Murresanonnat ovat hauskoja: olen aina tottunut puhumaan pirtin uunista, mutta kuulen päivittäin puhuttavan pesän lämmittämisestä. Minkä pesän? Siis hellan pesän. Eli hällähalakoja hällänuuniin.jee jee!

Ei kommentteja: